Sä oot mulle tärkee

"Hän vihaa minua."

"Tai sitten hän on rakastunut."

"Oletko idiootti? Hän ei edes huomioi minua ja silloin harvoin, kun hän suostuu sen tekemään, hän vain heittää katseellaan kylmän tikarin vasten kasvojani.

Ikävöin niitä aikoja, kun me juttelimme päivittäin. Tunteja. Tiedätkö, kuinka paljon sattuu menettää niin hyvä ystävä?"

"Ei, en tiedä."

"Minä valitettavasti tiedän. Ja antaisin mitä tahansa, että minun ei tarvitsisi tietää. Minä rakastin häntä. Hän oli minulle todella tärkeä ystävä. Pystyin puhumaan hänen kanssaan oikeasti kaikesta."

"Minä tiedän sen."

"Miksi minä en saanut pitää häntä ystävänäni? Miksi kaiken pitää aina mennä niin kauheasti pieleen?

Miksi kaikki ei voi olla niin kuin ennen. Miksei?"

"Hän huomasi sen! Hän huomasi minut. Hän katsoi minua silmiin kolmesti. Eikä hän katsonut vihaisena, vaan hämillisenä."

"Mähän sanoin! Se tarvitsi vain aikaa laittaakseen päänsä selväksi."

"Nojaa, en tiedä. Mutta sen tiedän, että se toimi."

"Hei katsos vaan, kuka se sieltä tallustelee."

"APUA!"

"Hei."

"Moi."

"Anteeks. Sä oot mulle tärkee."

Miksi

Vapauden tunne
on huumaava.
Se vyöryy ylitsesi
ja sinä ymmärrät
miksi sinä teet
niinkuin teet.

Mä isken ton

"Vähä toi on söpö,
mä isken ton."
Ystävyys alkoi kuten muutkin;
oudosti, mutta oikein.

Vuosien kuluessa
ja hiuksien vaaletessa
minä opin tuntemaan sinut.
Opin ymmärtämään sinua,
ja rakastamaan sinua.

Sinä olet yksi niistä,
jotka todella ymmärtävät minua,
eivätkä silti tuomitse.

Vaikka kiviä osuu eteen ja sivulle,
sinä pysyit siinä ja minä tässä,
ja minä olen onnellinen.

Vihdoin

Sinä rakastat lentää pois
rakastat juosta karkuun
pidät niistä hymyistä
joita saat, kun tulet takaisin.
Siksi sinä karkaat,
yhä uudelleen ja uudelleen.
Vaikka tiedät,
että kun tarpeeksi monta kertaa
juoksee pakoon
ei saa enää niitä hymyjä,
kun vihdoin palaa takaisin.

En tahtonut jäädä

Minä juoksin karkuun,
minä tulin lähemmäs.
Minä tahdoin vapauteen,
minä tahdoin kauemmas.
Minä kuljin oikealle,
minä tahdoin vasemmalle.
Minä tahdoin olla tässä,
mutta en halunnut jäädä.

Meihin sattuu

Mä en tahtonut satuttaa,
mä en tahtonut sanoa.
Mä en tahtonut kertoa,
että linnut eivät osaa
pysyä paikoillaan.

Ja koska kerroin
sen liian myöhään
on omaa syytäni
että meihin sattuu.

Äänetön lupaus

Sinä annoit äänettömän lupauksen

ja hetkessä siipesi kantoivat muualle

et ehtinyt selittämään

että sinun siipesi eivät ohjaa

vaan tuuli, joka niihin tarttuu

ja siksi sinua pelätään

ja niin paljon rakastetaan

Sateenkaari

vihreät sanasi

vapauttivat kahleista

vettä valuvat tähdet

pitävät sinut elossa

ja sinulla on vielä

pieni hetki aikaa

katsoa

kuinka sateenkaari kiertyy paikalleen.

Lintu

Juokset karkuun,
syöksähtelet sinne tänne
kuin lintu jouduttuaan sisälle
mutta sinä et ole hätääntynyt
sinä et vain osaa olla paikoillasi
ja siksi pelkäät,
että muut eivät ymmärrä sitä
ja sinä huomaamattasi
satutat heitä
joita sinä niin paljon
rakastat

Kaunis

Kädet kasvojesi ympärillä
peukalot poskillasi
palvova katse silmissä
ja sinä tunnet sen
sinä tunnet, miltä tuntuu
olla kaunis

Dinosauruksen puraisu

Mitä ihastuminen on?
Minä en enää muista.
En muista millaista se on,
kun perhosia on vatsassa.
Miltä tuntuu, kun näkee hänet.
Mitä ajattelee, kun hän hymyilee takaisin.
Millaista on katsella kattoon,
ja ajatella häntä.
En muista.

Katse selässäni.
Sekunnin kestävä vilkaisu.
Autoajelun viileys kasvoillani.

Minä muistan.

Vierekkäin

Lämmin vartalosi vierelläni,
muut meidän ympärillämme.
Katseesi ovat vain minulle,
vaikka luulet, että minä en näe.
On hyvä olla näin,
on hyvä olla hetki vierekkäin.

Onnen helmet

Minuun ei enää satu, kun katson sinua
minä voin jopa hymyillä seurassasi.
Emme me puhu, emme me katso silmiin,
mutta jopa 'ei mitään' on parempi
kuin kylmyys ja pistot.
Tämä on hyvä.
Elin kanssasi palan elämää,
kanssasi sain jakaa onnen helmiä.

Ruusuisen kankaan alla

Ruutuisen ja ruusuisen kankaan alla,
mä olen piilossa.
Mä istun täällä ja odotan,
että oisin onnellinen.
Kunnes tajusin,
että olen jo onnellinen.
Onnellisempi kuin koskaan.

Katseet vitosia

Sä sanoit, et mulle pitää maksaa,

teidän katseet on vitosia.

Mä nautin jokasesta sekunnista,

ja musta tulee miljonääri.

Vain sen takia,

koska katseet muuttuivat.

Mutta minä en muuttunut.

Huudan sua

Jokaisella kulauksella,
juoma saa kehoni huutamaan sinua.
Nielussani on sinun nimesi,
vatsassani, sydämeni huutaa sinun nimeäsi.
Ja vaikka joka ikinen soluni sykkisi sinulle,
sinä et palaisi. Olet vieressäni,
mutta et lähelläni. Et. Enää. Koskaan.

Sinunkin jälkeesi

Ilman sinua en osaa nauraa
minä tukehdun
kun yritän tehdä sitä
niinkuin sinun kanssasi.
Ja silti, joka aamu
minä nousen ylös, koska tiedän,
että sinunkin jälkeesi,
on ilmaa, jota hengittää.

Aamuteepöytä

Teepussi putoaa veteen
tuoksu saa minut muistamaan sinut.
Sinä opetit minut juomaan tätä
muistan aamuteepöydän
omenaproteiinijogurtin
meidän naurumme sen koostumukselle.
Sinun hymysi, minun onneni.
Ja muistan, miksi tänään,
sinä et istu minua vastapäätä.
Aamuteepöydässä.

Salaisuutesi

Huudat salaisuutesi maailmalle,
mutta käsket minua sulkemaan korvani.
Minulle et halua antaa mitään,
et edes pientä siivua siitä,
mitä joskus omistin.
Tänään on vain pimeää ja hiljaista,
sinä veit kaiken mennessäsi.

Musta paita

Musta paita verhoaa sen,
joka oli joskus minun.
Minä kiedon käteni sen ympärille,
epäröivän katseen alla.
Tänään katselen sitä kaikkea,
ja toivon, että olisin saanut,
pitää edes palan sinusta.

Valkoisten valheiden

Otit kiinni kädestäni uskoen,
että kaikki on kuin ennen.
Luulit, että minä en muuttaisi sinua,
en pääsisi kiinni olevaan sydämeesi.
Kun päästit irti, unohdit,
että minä näin taakse
suljettujen huulien, lävitse
niiden valkoisten valheiden.

Kylmät tähdet

Violetit sanasi
kylmät tähdet käsissäsi
valovuodet katseessasi
kuiskut salaisuutesi
pehmeän maan syleilyyn
ja vain se tuntee
sinun ajatustesi painon

Haiku

Sinä ja minä
tänään sekä huomenna
yhdessä aina

Sinun omasi

Tahdon vaipua syliisi,
nukahtaa tuoksuusi.
Uinua sun luonasi,
olla sinun omasi.

(Vanhempaa tuotantoa)

Kuiskata korvaasi

Tahtoisin sulle,
kertoa mitä tunnen.
Kuiskata korvaasi,
en tahdo elää.
Ilman sua, rakkain.

(Vanhempaa tuotantoa)

Sinut itselleni tahtoisin

En tarvitse, mutta silti kaipaan,
ikävöin sun rakkauttasi ainoastaan.
Olet unelmani kaunein,
olet unelmani suloisin.
Vain sinut itselleni tahtoisin,
lupaan rakastaa takaisin.
Ehkä vielä joskus olet tässä,
kylki kyljessä, mun vieressä.

(Vanhempaa tuotantoa)

Jos voisin

Jos voisin sut ostaa,
keräisin rahat mistä vaan.
Jos teoillani sun saisin,
mitä tahansa tekisin.
Jos sun rakkauden saisin,
rakastaisin takaisin.

(vanhempaa tuotantoa)

Ettei

Minä odotan, että tämä loppuu,
ettei minun enää tarvitse nähdä sinua
ettei minun tarvitse muistaa meitä
En jaksa ajatella sitä, mitä meillä oli.
Haluan olla näkemättä sinua,
että voisin rauhassa,
opetella uudestaan hengittämään.

Kauniit kuvat

Sateen ropinaa korvissasi,
kauniita kuvia mielessäsi,
sekä muistoja, että haaveita.
Sinä katsot ulos ikkunasta,
hiuskiehkura karkaa nutturastasi,
ja sinä annat sen jäädä siihen.
Nojaat hentoon käteesi kuunnellen,
koska kauniit kuvat palaavat takaisin,
ja saat elää unelmiasi.

Hipsteri

Miksi omana itsenään oleminen,
ei ole enää sallittua?
Jos yritän olla minä, saan kuulla,
että yritän erottua massasta.
Olla niin hipsteri.
En minä ole hipsteri.
En minä yritä olla erilainen.
Minä yritän löytää itseni,
yritän olla minä.

Yksi heistä

Vaikka jokainen kertoisi minulle, että olen kaunis
vaikka jokainen unelmoisi minusta
vaikka jokainen sanoisi, että minä olen heidän elämänsä
vaikka jokaisen mielestä ilman minua ei olisi mitään
vaikka jokaisen ajatuksissa minä olisin prinsessa
vaikka joka ikinen olisi valmis kuolemaan puolestani,
se olisi täysin yhdentekevää,
koska sinä et ole yksi heistä.

Haparoivat todisteet

Minä muistan sinun sanasi.
Sinä rakastit sitä näkyä silmissäsi.
Minä tiedän, että rakastit.
Rakastit ne viikot ja ne minuutit.

Viha silmissäsi laantui,
mutta se palasi pahempana.
Enkä enää koskaan saa uskoa,
että mitään rakkautta olisi,
milloinkaan ollutkaan.

On vain oman pääni kuvitelmia,
jotka löytävät haparoiden todisteita,
omille kuvitelmilleen.

Uskotella

Ehkä jonain päivänä,
kuiskaan ajatukseni ilmaan.
Jonakin päivänä joku yhdistelee kaikki palaset,
ennenkuin on edes kunnolla tavannut minua.
Hän lukee lauseeni,
ja löytää runoni,
ymmärtää silmukoideni paikat.

Hän tutkii jokaisen asian jokaisesta paikasta,
jotta voisi uskotella itselleen,
tuntevansa minut.

Vapautesi

Sanaakaan et ole sanonut.
Enkä minä ole yrittänyt saada sinua puhumaan.
Jos tahdot olla näin,
minä en voi sinua estää.

Koska en koskaan sanonut,
että minä veisin vapautesi.
Olisin kuitenkin tahtonut,
jakaa vapautesi kanssasi.

Koskaan ei saa

Tiesitkö, että koskaan ei saa luovuttaa.
Muistitko, että koskaan ei saa unohtaa.
Kuulitko, kuinka hiljaa kuiskasin sanoja.
Uskoitko, että jokainen niistä oli totta.
Ja ymmärrätkö, ettei mikään ole,
kuten ennen.