Rakastunut enkeliin

"Olen rakastunut enkeliin"
Kuiskaus maailmankaikkeudelle
sinun korviisi
huulillesi ja kaulallesi

Näen sinut omana itsenäsi
piilotetut siipesi
palaneet unelmasi
minulla on silmät

Suudelmasi polttavat sieluani
palan tuhkaksi jälleen

Vaikka saisin valita uudelleen
tekisin silti kaiken kuten nytkin

Sain vain pieniä palasia
sieltä täältä, sinulta
sinun maailmastasi
Vaikka se satuttaa,
kuiskaan silti uudelleen:
"Olen rakastunut enkeliin."

Riekaleet

Se surullisen kuuluisa rakkaustarina
Kun juoksen pois paikalta
särjettynä ja lyötynä
pieni ääni päässäni sanoo

Mitä minä sanoin

TURPA KIINNI

koitan hengittää nyyhkäyksieni lomassa
silmäni turpoavat punaisiksi
kyynelet tipahtelevat housuilleni
muodostaen kuin musteläikkiä

Miksi koskaan uskoin
olevani tarpeeksi
Sinun unelmasi
liitävät korkealta ylitseni

Miten ikinä uskoin
että alle puolet
riittää sinulle

Ja vaikka kuinka tiedän,
että meidän tulevaisuuteemme
ei olisi koskaan kuulunutkaan
omakotitaloa, pellavapäisiä lapsia
Minä silti haaveilin niistä

Joskus vieläkin mietin,
mitä jos.

Vaarallisia seikkailuja
minä mukautumassa maailmaasi
silmäni olisivat tummemmat
kehoni olisi kuten sinun
emmekä me koskaan pysähtyisi
juoksisimme hengästymiseen asti
Kun keuhkomme melkein repeäisivät
olisimme hetken kuten muut
ja sitten juoksisimme jälleen

Minä en koskaan päässyt sinne asti

Kuivaan kyyneleeni ja pesen kasvoni
Olen virallisesti revitty irti
Ehkä joskus
riekaleet palaavat paikoilleen

Susi

"Kuu johdattaa tiesi"

pimeä metsä, vailla valoa
pienetkin rasahdukset
sydämesi villiintyy

kiiluvat keltaiset silmät
näkevät sielusi pohjaan
kun se astelee lähemmäs
kuun kelmeä valo
saa sen kauneuden loistamaan

etkä sinä osaa pelätä

se katsoo sinua
istuu viereesi
upotat kätesi sen pehmeään turkkiin
kuiskailet sille salaisuuksia
kauan sitten unohdetulla kielellä

kun nukahdat sen selkää vasten
se kertoo sinulle tarinoita
kuinka sinäkin joskus
olit hänen kaltaisensa

kun aamu alkaa kajastaa
sinä tiedät, ettei mikään ole enää ennallaan

uinuva susi sisälläsi
on roihahtanut liekkeihin
ja kuu johdattaa sinut
rakkaimpiesi luo

Aamun kajastus

Aamun kajastus
pyyhkii sinut pois
kuin haalean pilvenhattaran
joka utuisuudellaan
ahdisti niin kovin

Voisimpa puhua kauniisti
ja kertoa kauniita sanoja
olla välittämättä tunteesta

mutta helvetillisessä unessani
oli olemassa syvä yhteys
ja kosketus, joka kihelmöi

todellisuudessani
et onneksi ole helvetistä
olet vain ihminen
johon annan välimatkan kasvaa

enkä enää huomenna
aio koskaan nähdä sinua

Sulje suusi, tanssi

Sydämesi puristuu kasaan
haukot henkeäsi
et osaa enää hengittää
rintaasi ahdistaa
etkä tiedä, miten jatkaa

Rakastit häntä.
Sinä todella rakastit.
Kun viimeinenkin kipinä
on tukahdetettu sammuksiin,
sinä et jaksa välittää.

Kun toinen, yhtä maahan lyöty
suurien sanojen taakkansa kanssa
saapuu kattohuoneistoosi
sinä olet lohduttaja

ei, et pyyhi kyyneleitä,
etkä tarjoa olkapäätä
mutta tarjoat maailman.
Tämän maailman lohdutuksen,
joka on parempaa kuin missään muualla.

Ei, ei se ole kaunista,
mutta täällä
se on ainut tapa
pitää sydämensä hiljaa

Kovimman kautta

"En tahdo olla yksin"
sammuva kynttilä
illan pimeät varjot
jotka piirtävät sulavat liikkeenne
jumalalliseksi taideteokseksi

Kun romantiikka ympäriltä hajoaa,
todellisuus iskee tajuntaan,
valta ei olekaan onnea.
Jotkut tiesivät sen aina
sinä opit kovimman kautta

juuri siksi
juuri tänä iltana
sinun kyynelistä kostuneet silmäsi
eivät näe mitään muuta
kuin kaksi rikkinäistä sydäntä
jotka tahtovat
vain yhden ainoan hetken.

Yhden pienen hetken,
jolloin ymmärretään

ettei se tästä paremmaksi muutu

sulaudut karuun maailmaan

Luvuista kirjaan

Sinun elämässäsi
minä olin vain luku
Yksi pieni valloitus
niiden muiden joukossa
tiesit oikeat sanat,
oikeat sävelet
eikä ollut muuta vaihtoehtoa
kuin pudota käsivarsillesi
ja kun nimeni on yliviivattu listastasi
siirryit seuraavaan

Minulle
olit kokonainen kirja
kuinka kipeästi edelleen
voit repiä minun elämääni
sieltä kaukaa menneisyydestä
pienillä terävillä kynsilläsi
edelleen muistoissani
raastat minut hajalle

Miksi toisen täydellinen onni
on toiselle vain yksi muiden joukossa

Älä kadu mitään

Tuhlattavaksi asti aikaa
on meille annettu

suuret kyyneleet
eivät koskaan päätyneet
meidän sieluihimme

pienen pienet huulipunan jäljet
johdattavat tiesi
yhä uudelleen ja uudelleen

sinä olet liian onnellinen
ollaksesi pahoillasi

olet liian kaunis
katuaksesi mitään

olet vihdoin oma itsesi
tyhjyys on täyttynyt

onni on suurempaa
kuin ne tuhannet kyyneleet

Kuten kuka tahansa

Pieni suudelma vain
ja minua vietiin

kuinka saatoin?
Minä uskoin, kuten kuka tahansa

öisin kierahdän puolellesi
muistaakseni, ettet ole siinä

minä annoin sinulle kalleimpani
sinä heitit sen pois
kuin saastan

typerästi uskoin,
että tämä on rakkautta

jäin yksin

Toiselle

Anteeksi, että vaivutin sinut
transsiin
lumouduit ilmaan piirtyvistä viivoista
en olisi saanut
antaa sinun katsella
lanteitani keinuvia,
jotka syleilevät
vain yhtä

En minä sinulle tanssinut
minut lumosi eräs toinen
jonka kelmeä valo
heijastuu öisin ikkunaasi

En minä
Sulavapiirteiset linjani aukenevat
ja minä tanssin
tämän maailman kauniimmalle kuulle
Ellai saakoon piirtää viivasi

Tanssin

Karille ajaneet

En saisi lukea näitä
salaisuuksia hiljaisia
Minua naurattaa
surettaakin ehkä
tai joku kummallinen
pieni ja pistävä
on tuolla rintalastani alla

Kyllä minä muistan

muistan muistan muistan

älä usko,
että en muistaisi

Koska olet sinä
minä hiljenen
ja annan muistojemme
vaipua kauas
alemmas ja alemmas

kunnes ne uppoutuvat
entisaikojen jokeen
eikä kukaan niitä
enää muista

Eikö olisi jo sinun aikasi kirjoittaa minulle?

(aluksi täytyy ilmoittaa, että kaikki epäsoveliaat sanat ovat merkitty tähtimerkein ja jokainen saakoon itse tulkita, mitä hän on kertonut.)

Hmm

En mä usko mihinkään, ***
Niin miksi mä oisin uskonut johonkin sellaseen, ku rakkaus?
Hyi ***
Kai mä vähän aikaa kuvittelin, et sellanen vois olla totta
Mut ei, emmä usko.
Musta on näköjään tullu tosi syvällinen *nauraa räkäsesti päälle*
Kyl mä muistan, ku me oltiin frendejä
Sille oli kiva puhua, sain jotain tekemistä
ja kyllähän se ny oli, ***, kuuma pakkaus!
Vaikkei sitä kaikki, mukaanlukien se ite tiennykkää aina
mut Seksikäs isolla S:llä se oli *rypistää otsaansa*
Ei mulla vaan oo mitään sanottavaa.
Mä en usko rakkauteen. Mä uskon seksiin.
Se seksi oli *** hyvää.
Mut ehkä mä karkasin siks, että se pirulainen sai mut uskomaan, et vois olla rakkautta. ***. *hörähtää*
Hei *** nyt oikeesti, en todellakaan jaksa selittää tällästä sontaa.
Mennään poijjaat kahville.

Voi

Ne söpöt sadut,
joita pienenä luettiin
Niiden prinsessoiksi tahdottiin
ja vahvoista ritareista,
vain haaveiltiin

Paha sai aina palkkansa
eikä koskaan joutunut pulaan
jos osasi kuunnella sydäntään

Voi, kuinka erilaista on realismi.



Punaiset huulet ja vihreät silmät
niin viattoman kauniisti
hän laskeutui syliisi
Sinä, niin onnellinen
sydämesi löi tiheämmin
eikä mikään voinut viedä
häntä pois luotasi
Hän oli Sinun prinsessasi

Mutta koska tämä ei ole satua,
löysit prinsessasi toisesta sydämestä
tanssimassa kuten sinun kanssasi
Sinun prinsessasi löysi onnen

Sinä jäit yksin.

Voi, kuinka erilaisia olivatkaan sadut.

Minun pieni ihmeeni

Tuliset lieskat
polttavat minut olemattomaksi
Suurella voimalla
olisin tahtonut sinut voittaa
voittaa omakseni

Olisin valjastanut sinut
kuten edellisaikoijen hevoset
Laittanut suitset suuhusi
ja vaahtoa sieraimiisi

Uskoin todella olevani tarpeeksi
ettet sinä tahtoisi olla
oma itsesi

Miksi minä tahdoin sinusta pois
sen, joka piti sinut hengissä
Elämäsi viimeisillä henkäyksillä
sinä sytytit tulen,
jonka jo kauan sitten luulin

Jo sammuneen

Nemesis

Sinä niin suloisesti tanssit
viettelit mukaasi
hiljaa huokaillen salaisuuksiasi
sinä sytytit palamaan
sen jo aikoja sitten kuolleen
Uskottelit kauniilla sanoilla
että Nemesis on olemassa

Kun pieni tähti syttyy
illan alkuhämärissä taivaalle
toivoin, että olisit puhunut tähdestä

Sinun arvoitukselliset kertomuksesi
eivät jätä minua öisin rauhaan
vuosienkin jälkeen palaan niihin
sinun sanasi polttivat kuin tähti

Sinä et uskaltanut kertoa
että sinä olit se
kauan sitten kadonnut

Koston Jumala

Hiljaa öisin kuiskaan nimeäsi
ja toivon sinun kuulevan minut

Oi, Nemesis.

Ettäs tiedät

Sammutan radion
kahvikuppi kolahtaa
mahonkista pöytää vasten
Teräksenharmaat silmät
eivät ole ikinä sammuneet,
koskaan palaneet.
Vaikka en tahtoisi vihata,
en osaa hillitä sitä
kuplivaa purppuraa sisälläni.
Katson sinua silmiin,
lukitsen katseeni
"Kai sä näet mun sydän on tunnoton."

Ps. Kaikki kunnia tästä ja edellisestä NMB:lle

Ei kai se haavaa tee

Silmäsi väsyneet niin
anovat minua auttamaan
Hellästi yritän sua koskettaa
alabasteri ihoasi hellästi silittää
Kavahtaen kauemmaksi tahdot
Valkeat huulesi puret yhteen
ja kyynel silmäkulmastasi putoaa
Hetken epäröit ja astut
hiukan lähemmäksi
Sinä päästät pienen äänen
hiljaa kuiskaten
"Ei kai se haavaa tee?"

Uudeksi

Sinä olit kuin kuva
jokainen tulkitsi sinua omalla tavallaan
mutta ei ikinä nähnyt
kuvia kuvan sisällä
Sinä et ollut se kokonaisuus
olit pieni punainen piste meressä
virheviiva mallin hiuksissa
katkennut ripsi rakastavaisen poskella
ja vielä joskus
joku kokoaa palaset
Uudeksi kuvaksi

En enää avaa

Sinusta en tahdo edes puhua
koska takiasi kaikki oli hiuskarvan varassa
Minä pidin sinusta
ja tahdoin olla sinun
Tahdoin tulla ja mennä
kotisi ovista sisään
Kyllä minä pidin sinusta
en ole ikinä väittänyt muuta
Mutta minä valitsin onnellisuuden
ja siksi en enää avaa
sinun kotisi ovea

Minä muistan sinun nimesi

Sinulla oli sormus
kuten minullakin
Hetken kuvittelimme
ette ne olivat yhteiset
Suutelimme salaa
ja tahdoimme olla toisillemme
turvasatama maailmassa
Minä muistan sinun nimesi
muistan miten se lausuttiin
En kuitenkaan koskaan oppinut
sitä kirjoittamaan