Voiko olla, ettei koskaan tunne perhosia
ei milloinkaan näe vain palavia tähtiä
ei ikinä kuiskaile yötä myöten sitä sanaa
eikä nytkään tunne tulta sisällään
Mutta silti on niin onnellinen
koska kaikki ne tähdet
jotka luuli luotaan päästäneen
ovat löytyneet
siitä nurkkaan työnnetystä laatikosta
jota ei koskaan ajatellut avaavansa
Sudet juoksevat metsässä
jokainen niin yksin
ja niin vapaana
mutta kaksi yksinäistä
voi jakaa kaiken omistamansa
Hän päästää linnun käsistään
kuiskaa tuulen sekaan pienen lauseen
joka käsittää koko elämän
Se pieni lause tavoittaa hänen korvansa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti