Hotelli

Pienessä mielessäni olen aina haaveillut tällaisesta. Että saisin oikeasti valita, mitä ikinä tahdonkaan. Katselen ympärilleni, istahdan alas upottavalle valkoiselle sohvalle. Sohvan pehmeys tuudittaa minut toiseen maailmaan. Pyydän tarjoilijaa tuomaan minulle lasillisen jotain todella hyvää ja makeaa. Tarjoilija hymyilee, lausuu kohteliaisuuden, ja lähtee. Minä jään selailemaan lehteä, jossa kerrotaan siitä, minne kannattaisi matkustaa ja miksi juuri minun täytyisi uudistaa kylpyhuoneeni niin, että se olisi entistä nautinnollisempi ja tehokkaampi.
Naurahtelen lehtiartikkeleille pienessä mielessäni samalla, kun katselen ihmisiä, jotka kulkevat minun ohitseni. He ovat kaikki hyvin erilaisissa tunnelmissa. Heistä huomaa heti, kummat ovat työmatkalla ja ketkä ovat tulleet viettämään rentouttavan viikonlopun pois arjen kiireistä.
Mies tummanharmaassa puvussaan istahtaa läheiselle baaritiskille ja tilaa viskiä. Jotain sellaista, jonka nimeä en ole ennen kuullutkaan, kun hän sanoi sen nimen, se kuulosti ranskalta, jota on höystetty ripauksella italiaa. Se kuulosti hassulta. Barista tuo miehelle viskin, mies kulauttaa sen ykkösellä alas kurkustaan, jättää pöydälle setelin, jonka arvo on ainakin kolminkertainen viskin hintaan nähden, laittaa viskilasin setelin päälle ja jatkaa kohti seuraavaa kokousta.
Respaan astelee nelihenkinen perhe, jonka lomamatka on juuri alkamassa. He ovat saapuneet hotelliinsa pitkän matkustamisen jälkeen, ja he vain toivovat, että pääsisivät lepäämään. Virkailija on ymmärtäväinen, ja naputtelee koneellaan varauslistaa. Hän löytää perheen nimen ja antaa heille avainkortteja. Hän kertoo heille hotellin ravintolan aikatauluista, ja päästää heidät sitten matkaan.
Ohitseni kävelee jakkuun ja kynähameeseen pukeutunut nainen puhuen todella nopeasti ja kiihtyneesti puhelimeen. Puhelimen toisessa päässä oleva henkilö ei selvästikään ymmärrä, miksi nainen on niin kiihtynyt asiastaan. Nainen selittää uudelleen ja uudelleen asiansa, kunnes se valkenee keskustelun toisellekin osapuolelle. Nainen huokaisee helpotuksesta, napsauttaa puhelimensa kiinni ja pudottaa sen kassiinsa. Nyt nainen marssii tiskille ja sanoo respan naiselle; "Se tavallinen." Nainen hymyilee, antaa avainkortin ja päästää naisen jatkamaan kulkuaan.
Vastapäiselle tuolille istuu poika. Hän avaa läppärinsä, ja alkaa selata facebookia, tai jotain muuta yhtä tärkeää sosiaalisen median sivustoa. Hän naurahtelee tilapäivityksille ja nokkelille sutkautuksille, joita hänen 704 facebookystäväänsä ovat kirjoitelleet seinilleen, tai toisten päivityksiin. Pojan tyttöystävä saapuu paikalle suikauttaen pienen suukon pojan otsan ja päälaen maastoon. Poika katsahtaa ylöspäin, sulkee läppärinsä ja he lähtevät yhdessä ulos hotellista.
Tarjoilija kävelee minua kohti tarjottimellaan erittäin söpön vihreä drinkki, joka kuplii hiukan hiilihapoissaan. Hän hymyilee minulle ja kertoo, että hotellin tapana on antaa ensimmäinen juoma ilmaiseksi. Kiitän häntä ja jään nauttimaan juomastani.