maanantai 9. toukokuuta 2016

Hyvästi hyvä ystävä, ethän muista pahalla mua? Happy end on pala Hollywoodia, ei meidän yksinäisten osa. Anteeksi, ote irtosi, ei kädestä vaan sydämestä. Ja minä luovutin, koska pelkäsin nähdä sinun kyyneleitä. Minun tekemiä.

Minä luovutan
koska pelkään
annan sinua lipua unholaan
annan menneisyyden riistää sinut
pois minun luotani
ja vaikken koskaan tätä tahtonutkaan
minä olen silti oikeassa

Yritin katsoa sinua
ja sinä minua
mutta me käänsimme katseemme
ennen kuin toinen huomasi
jotta toinen ei tietäisi,
että yhä edelleen muistamme
ja vaikka olemme päästäneet irti
me silti muistamme
ja toisessa ulottuvuudessa
todellisuus on toisin

Ethän muista pahalla mua
kun en enää vastaa
en lähetä kuvaa
ja olen saattanut painaa nappia
jonka nimi on block

Vaikka muistaisin,
vaikka tietäisin,
valitsisin silti näin

Koska vain hän saa kyyneleeni kuivumaan
vain hän saa sisimpäni rauhoittumaan
hiljaiseen tyyneyteen
vain hän osaa silittää päätäni
ja kuiskata korvaani sanoja,
joilla on merkitystä

Vaikka olisin saanut kaiken,
mitä sinä voit antaa
se ei olisi ollut tarpeeksi

Ja vaikka syvällä syvällä
niin syvällä, etten edes tiedä sitä
minä tunnen silti näin
ja selkäpiitäni väristää
kun katson sinua
sanon sinulle sanan
ja tiedän silti
Että minä tein oikein

Ja minä luovutin
Koska pelkäsin
Nähdä sinun kyyneleitä
Minun tekemiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti