Kyllä minä tiedän, että en saisi. Meillä on tehtävä ja mikään ei saa pilata sitä. Mutta kun hän istuu tuolla tavalla ja tuijottaa kaukaisuuteen niinkuin hänellä ei olisi huolen häivää, vaikka maailma saattaa räjähtää huomenna, en voi itselleni mitään.
Hän ei tietenkään tiedä, että tunnen näin. Ei tietenkään. Olemme pakolla yhteen saatettuja toistemme seuraan laitettuja. Muiden valitsema kaksikko, joiden harteilla makaa taakoista suurin.
Kun hän istuu hevosen selässä ja kiidättää ruunan laukkaan, katselen hänen hiuksiaan ja sulavaa liikehdintäänsä hevosen selässä. Se tuntuu kuin rukoukselta, jota en ole lausunut vuosiin. Miksi olisinkaan. Jumalat eivät koskaan kuunnelleet minua. Joten miksi minä heitä.
Hänen kauniit kätensä, sormien liike, joka on samaan aikaan viehkeä ja tappava. Tiedän, että nuo kädet osaavat pidellä niin neulaa kuin joustakin ja se tekee hänestä upeamman kuin mikään milloinkaan.
Hänen huulensa ovat upeat raottuneina, kun hän tuijottelee kaukaisuuteen, eikä huomaa, että katselen häntä silmissäni nälkää. Antaisin melkein mitä vain, jos saisin kerran maistaa noita upeita...
"Jos katsot minua vielä sekunninkin tuolla tavalla, aion tehdä jotain, jota tulemme kumpikin katumaan"
If you keep looking at me like that, I'm going to do something we'll both regret
Kun istun ravintolan pöydässä
Luulen kuulevani naurusi vieressäni
Kun makaan valveilla sängyssäni
Tunnen tuoksusi ilmassa ympärilläni
Kun annan toisen koskettaa
Muistosi häilyy mielessäni
Jokaisella tyhjällä paikalla
Olet sinä ja sinun aurasi
"keskenkasvuinen nulikka"
"älä puhu siitä noin"
"voit aina muistaa, et se ei ollu minä"
"kuule, mä ajattelen aina, et se ei ollut hän. Et sinä"
Ja niin sä oot edelleen mun mielessä
Mun vieressä tyhjillä penkeillä
Mun muistoissa ja kipeinä kaipauksina
Joku osa musta tulee aina olemaan sun
-sun tähtityttö. Edelleen
I imagine you in every empty seat I sit beside
Ehkä joskus, ehkä
Kymmenen vuotta kuluu
Elämme elämää
Saat korjatuksi kaiken
Joka on rikki
Opit ne taidot
Joita sinulta kipeästi kaipasin
Ja me tapaamme jälleen
Elämä paremmassa tilassa kuin koskaan
Katsot huoneen poikki
Voitko se todella olla sinä
Ja me tanssimme ja juomme
Ja halaamme ja suutelemme
Ja päädymme kotiisi
Joka on vihdoin valmis ja kaunis ja ihana
Ja puhumme viimeisestä vuosikymmenestä
Mitä elämä toi tullessaan
Mitä se korjasi, mitä se vei
Ja me nauramme ja itkemme
Ja tiedämme, että nyt aika on oikea
Oikea meille
Emmekä enää sure sitä
Että aikaisemmin se ei ollut
Miksi viime aikoina olen ikävöinyt sinua useammin
en tiedä, en osaa sanoa
kolme kuukautta sinusta
menee päiviä
varmaan viikkokin joskus
kun en sinua muista
sitten on viikkoja ja päiviä kuin tämä
kun ikävä hukuttaa alleen
Tämä ikävä on vaikeaa
koska tiedän, että ei meistä koskaan
mitään tulekaan
emmekä me sopineet yhteen
Mutta silti. Vaikka järkeni tietää,
ettemme koskaan ole toisillemme hyvät
Silti, silti, silti, silti.
Kuuntelen Sannia uudelleen ja uudelleen
mä rakastan sua niinku naapuri
tai taas jotenkin vaan mä menin puhumaan
susta jollekin puolitutulle
Tunnuit kodilta
ja vaikka nykyään tiedän,
ettei se minun tapauksessani välttämättä ole hyvä asia
Minä kaipaan.
Silti.
Menee päiviä kun et astu mieleeni
sitten on päiviä kuin tämä
moni muistuttaa sinusta
ja minulla on ikävä
Vierelläsi oli hyvä olla
vaikka myönnän
että myös vaikeaa
ja vaikka tiedän, että ei kannata haluta takaisin
joskus ikävä on liikaa
ja kaipaan niin, että sattuu
Ehkä ikävä joskus helpottaa
nyt näen sinut vieraan ihmisen kasvoissa
kehonkielessä, naurussa, äänessä
ehkä tulee päivä
jolloin en enää muista
Siirrät mun hiuksia niskan taa
mua hymyilyttää
mä en halua lopettaa
mut mun on pakko päästää sut töihin
Mä en tunne ilotulituksia
tunnen lämpöisen kipinän heräävän
Kanssasi on ihan tosi helppo olla
olen innoissani
minua jännittää
Haluan sinua koko ajan lisää
Sä ihan hehkut
sanoo mun ystävä
jolle kerron sinusta
"Miehet ojaan"
hän sanoo
ja mua naurattaa
Me puhutaan kaikkea muuta
mutta minä aina palaan sinuun
"Naiset on niin pehmeitä"
"Mä tiedän, mä luen"
Mua hymyilyttää
En muista koska
olisi tuntunut tältä
eihän tämä voi olla totta