En mä oo pitkään aikaan ikävöiny sua,
mut tänään taas alko tunteet pinnalle nousta.
Jäin kelaa sun vihreenkeltasii silmiis,
muistelen kuinka sä sait mut tuntemaan itseni kauniiks.
Kaipaan sitä kaikkee hyvää mitä meillä oli,
mit tiiän et menneit ei saa takasi.
Enkä mä siihen haluis palatakaan,
haluun muistaa sut ja lähtee matkaan.
Kohti uusia teitä ja uutta onnea,
kaipaan jo elämän uusia puhtaita tuulia.
Talletan muistomme sydämeeni,
ja siel pienes sopukas sydämessäni,
oot aina mun kultani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti