perjantai 19. lokakuuta 2012

Kyyneleitä

Taitan paperin, nuolaisen kirjekuorta,
laitan sen kiinni ja annan sen odottaa,
odottaa sitä, kun sinä saat sen avata,
lukea sinusta, ennenkuin olemme ehtineet tavata.

Minulla on ikävä,
minulla on kyyneleitä.
Minä kaipaan,
että pian kohdataan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti