torstai 15. tammikuuta 2015

Voi

Ne söpöt sadut,
joita pienenä luettiin
Niiden prinsessoiksi tahdottiin
ja vahvoista ritareista,
vain haaveiltiin

Paha sai aina palkkansa
eikä koskaan joutunut pulaan
jos osasi kuunnella sydäntään

Voi, kuinka erilaista on realismi.



Punaiset huulet ja vihreät silmät
niin viattoman kauniisti
hän laskeutui syliisi
Sinä, niin onnellinen
sydämesi löi tiheämmin
eikä mikään voinut viedä
häntä pois luotasi
Hän oli Sinun prinsessasi

Mutta koska tämä ei ole satua,
löysit prinsessasi toisesta sydämestä
tanssimassa kuten sinun kanssasi
Sinun prinsessasi löysi onnen

Sinä jäit yksin.

Voi, kuinka erilaisia olivatkaan sadut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti