lauantai 14. heinäkuuta 2012

Prinssini

Elämä kulkee outoja teitä,
ja kaikki sanoo: ei se tunne meitä.
Joskus tuntuu, et se silti tuntee,
ei muuten ois voinu tapahtuu tällee.
Sain sen, mitä sillon tarvitsin,
se tuli mun luokse yllättäin.
Ihanku oisin ollu kauneinta maan päällä,
niin ihanasti hän katsoi mua siellä.

Annoit mulle sen, mitä tarvisin,
olit mun hetken, olit mun silloin.
Olin sun enkelisi,
sä olit mun prinssini.
Sä olit mun sen pienen hetken,
olit se, jota tarvitsen.

Onneksi me tavattiin,
sun ansiostas aloin uskoo unelmiin.
Vaikka enää me ei kohdata,
oon iloinen, et sain sut tavata.
Sä sait mut pilviin,
sait mut uskoon ihmeisiin.
Mä tuun muistamaan sut,
muistamaan sen, kuinka pelastit mut.

Annoit mulle sen, mitä tarvisin,
olit mun hetken, olit mun silloin.
Olin sun enkelisi,
sä olit mun prinssini.
Sä olit mun sen pienen hetken,
olit se, jota tarvitsen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti