keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Unohdanko koskaan?

Vaikka kaikki menikin näin,
sä oot yhä mun mielessäin.
Lopulta me oltais kuitenkin tässä,
kumpikin yksin itkemässä.
En tiedä onko oikein ikävöidä,
missään ei tunnu olevan järkeä.
Toivon vaan, et oot onnellinen,
ja et mä pystyisin unohtaan kivun kaiken.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti