lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kaiken

Sinä lähtetit minulle tuhansia viestejä,
puhuit tunteja päivässä.
Nauroit niin hyvässä kuin pahassa,
minun kanssani.
Sinä vedit minut mukaasi,
erilaiseen maailmaasi.
Halusit saada minut tuntemaan,
millaista on elää aidan siellä puolen.

Sinä kerroit minulle,
salaisuuksia.
Sinä sait minut tuntemaan,
onnellisuutta.

Kätesi nousee hitaasti ylöspäin,
se löytää avaruuden sormieni lomasta,
ja täyttää sen tyhjyyden.
Painaudut tiukemmin kiinni,
ja katsot silmiini.

Sinä annoit minulle tämän kaiken,
sinä et tahdo muistaa.
Minä muistan kaiken.
-------------------------------

Etkö todellakaan muista,
että sinä opetit
minut elämään sinun maailmassasi

Ei, en oppinut itse
ja vaikka kuinka yrität kertoa,
että se et ollut sinä,
minä näen pelon silmistäsi.

Kyllä minä tiedän,
ettet tahdo heidän kuulevan.

Tahtoisin huutaa;
Muistatko oman kätesi,
joka täytti avaruuden sormieni lomasta
Muistatko, kuinka painauduit minua vasten

Sinä opetit minut elämään täällä.
Sinä et aio muistaa,
minä en ole niin turtunut. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti