Vaikka sinä, tai kukaan muukaan,
ei sitä ulospäin nää.
Ikävä mun sisintä silti painaa,
ja toivon, et kaikki ois ennallaan.
Ikävöin sun sormias,
jotka etsiytyivät sormieni väliin.
Ikävöin sun hellää katsettas,
kun nukuimme vierekkäin.
Kaipaan sormiasi selälläni,
kun ne piirtelivät siihen avaruuksia.
Muistelen niitä hetkiä,
kun tosissani uskoin,
että sinä et lähde minnekään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti