Olivia - Ariana Grande - No tears left to cry
Kirjoittaja - Lauv chasing - fire
Tarina - John legend - a good night
Rakas Oliviani
Tiedän, että siitä on jo aikaa, ja uskon, ettet välttämättä edes tahdo muistaa minua. Tämä on viimeinen kerta, kun aion olla rehellinen. Tämän kirjeen jälkeen me olemme poissa.
Sinä tulit elämääni kuin varas. Hiippailit sisään tietämättäni. Mutta sinä et tullut viedäksesi mitään, et tahallasi. Kun tapasimme ensimmäisen kerran, sinä nauroit sydämesi kyllyydestä. Annoit vuosien tuskan karista pois yltäsi sinä iltana. Kunpa olisin tiennyt painolastistasi.
Minun on turha yrittää kertoa meidän tarinamme vaiheita tarkemmin. Kyllähän sinä ne muistat. Haluan vain valottaa minun puoleni tarinasta.
Minä vein sinut kotiin, kuljin kanssasi yön pimeinä tunteina. Lämmitellen käsiäni takkini taskussa. Muistat varmaan, kuinka hajamielinen olen. Pyysin niin monesti, että olisit kertonut elämästäsi enemmän.
Lopulta minä luovutin, enkä kysellyt. Kerroin sinulle koko menneisyydestäni. Jokaisesta kipeästä haavasta aina lapsuuteen ja takaisin. Ja sinä olit hyvä kuuntelija. Niin hyvä, ettet tahtonut itse sanoa mitään.
Muistan illan, jolloin sinä pidit sitä viininpunaista barettia päässäsi. Kuinka se lipsahti silmillesi. Ja hetken, muutaman sekunnin ajan, sinun suojamuurisi oli poissa. Katsoit silmiini ja kyynelehdit.
Minä yritin kaikkeni saada sinut uudelleen ulos kuorestasi. Siinä koskaan onnistumatta. Sinua ei voinut houkutella siihen. Se oli oma valintasi. Ja minä tahdoin kunnioittaa sitä.
Kuukaudet vierivät ja me olimme yhdessä kaikkialla. Niin taidemuseoissa kuin nakkikioskeilla. Sinä kuuluit jokaiseen maailmaan. Ja silti et mihinkään. Tahdoit niin paljon kuulua kaikkialle, ettet kuulunut enää minnekään.
Ehkä siihen me kompastuimme. Että minä kuuluin johonkin. Se, minne minä kuuluin, oli paikka, jossa rakastutaan ja perustetaan perhe. Ja ehkä siksi sinä halusit työntää minut luotasi nopeammin. Koska syvällä sisimmässäsi tiesit, ettet kuulunut siihen maailmaan. Minä toivoin, että se olisi ollut toisin.
Jos olisin tiennyt tämän ensimmäisenä iltanamme, olisin päättänyt toimia toisin. Olisin ollut tanssiparisi koko pitkän illan. Kertonut sinulle, että olet kaunein nainen maan päällä. Olisin tehnyt illastasi unelman. Ja sen jälkeen suudellut poskellesi hyvästit. Siten meidän tarinamme olisi ollut kaunis ja täydellinen. Nyt se on vain minun sydämeni sirpaleita lattialla. Enkä enää jaksa jahdata unelmaa, joka ei johda mihinkään. Me olimme täydellisiä, mutta väärissä raameissa.
Haluaisin kirjoittaa "ikuisesti sinun", mutta se olisi vale. Joten kirjoitan
Hetken sinun, Chris.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti